Koulutusta on, koulutettavat puuttuvat
Selvitäksemme pahenevasta työvoimapulasta ja esimerkiksi lähihoitajamitoituksen asettamista koulutusmäärien lisäystarpeista, tarvitsemme työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien laajaa koulutusta työvoimapula-aloille. Lisäksi tarvitsemme merkittävää työperäistä maahanmuuttoa.
Tänä keväänä ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa on tarjolla 80620 aloituspaikkaa, joista hieman yli puolet ammatilliseen koulutukseen. Paikkoja on lähes 23 000 enemmän kuin peruskoulun päättäviä. Jokainen koulutuksen järjestäjä ilmoittaa Opintopolku.fi-palveluun haussa olevat opiskelupaikat.
Yhteishaku on tarkoitettu perusopetuksen päättäville ja ilman tutkintoa oleville hakijoille. Koulutustakuun mukaisesti aloituspaikkoja on varattu riittävästi, jotta kaikkien peruskoulun päättävien on mahdollista jatkaa opintojaan.
Koulutus työllisyyden kohtaanto-ongelman ratkaisijana
Hallituksen suunnittelema hoitajamitoitus edellyttää opetus- ja kulttuuriministeriön arvion mukaan 5000 uutta lähihoitajaopiskelijaa.
Vuonna 2018 lähihoitajaksi opiskeli noin 39500 eli noin 12 prosenttia kaikista ammatillisen opiskelijoista. Hoitoala ei ole kuitenkaan ainoa toimiala, joka kärsii työvoimapulasta.
– Jos lähihoitajaksi opiskelevien määrän suhteuttaa ammatillisen koulutuksen aloittaviin nuoriin, opiskelisi noin joka kolmas opiskelija lähihoitajaksi, toteaa AMKEn asiantuntija Saku Lehtinen.
Teknologiateollisuus ry on arvioinut vuonna 2018 osaajatarveselvityksessään, että ammatillisesta koulutuksesta valmistuneiden määrä tulisi yli kaksinkertaistaa, jotta alan työvoimatarpeeseen voitaisiin vastata.
Kun pienentyneet ikäluokat päättävät peruskoulun, haastaa kilpailu eri alojen vetovoimasta koko yhteiskuntarakenteen. Vuonna 2019 peruskoulun päättävästä ikäluokasta jo 58 prosenttia suuntaa lukioon, pääkaupunkiseudulla jopa kolme neljästä. Ammatillisen koulutuksen ensisijaisten hakijoiden määrä yhteishaussa on laskenut vuosina 2014–19 jo yli neljänneksen.
Jatkuva haku on nykyisin pääväylä
Suurin osa ammatillisen koulutuksen opiskelijoista tulee jatkuvan haun kautta. Yhteishaun kautta ammattiopinnot aloittaa vain alle kolmannes uusista opiskelijoista. Suomen työmarkkinoiden keskeisimmät haasteet ovat työvoimapula-alojen vetovoima sekä alueellinen ja osaamiseen perustuva kohtaanto.
Vetovoiman ja osaamiskohtaannon yhteensovittaminen on monimutkainen ongelma, jonka ratkaisuja voi löytää vain koulutuksen ja työelämän toimijoiden yhteistyöllä, tiivistää Lehtinen.
Alueellisen ja valtakunnallisen yhteistyön lisäksi työvoiman riittävyys edellyttää pitkäjänteisesti työtä koulutus- ja työperäisen maahanmuuton edistämiseksi.
Väylät auki
AMKE ry järjestää tänäkin vuonna Väylät auki -vetovoimakampanjan, jossa julkisuudesta tutut henkilöt kertovat omasta työurastaan ja ammatillisen koulutuksen merkityksestä. Kampanjan tavoitteena on pitkäjänteinen työ ammatillisen koulutuksen vetovoiman eteen.
Kampanjasivusto: https://www.vaylatauki.fi/
Yhteishaku jatkuu 10.3. asti. Valmentavaan koulutukseen hakuaika on 19.5-21.7. ja vaativan erityisen tuen perusteella järjestettävään 11.3.-1.4.