Tutkimus: Kaksi kolmasosaa suomalaisista olisi valmiita opettelemaan kokonaan uuden työn

Kaksi kolmesta suomalaisesta olisi valmiita kouluttautumaan kokonaan uuteen työhön, selviää tuoreesta kansainvälisestä tutkimuksesta. Konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin ja The Network -digirekrytointiverkoston kyselyn mukaan suomalaiset uskovat muita vastaajia harvemmin, että teknologian tuo muutoksia heidän nykyiseen työhönsä. BCG:n osakkaan Tapio Schreyn mukaan muutosten vaikutus voi tulla suomalaisille yllätyksenä. Tutkimus tehtiin lähes 200 maassa ja siihen vastasi miltei 370 000 ihmistä. Suomessa vastaukset keräsi Rekrytointi.com-urasivusto.

Konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin (BCG) ja kansainvälisen The Network -digirekrytointiverkoston tekemän kyselytutkimuksen mukaan jopa kaksi kolmasosaa (65 %) suomalaisista olisi valmiita kouluttautumaan kokonaan uuteen työhön.  

Suomi on tässä asiassa maailman keskikastia, sillä 197 eri maassa 366 000 vastaajalle tehdyn kyselyn mukaan 67 prosenttia kaikista vastaajista olisi valmiita kouluttautumaan uuteen työhön. Vastaajista 65 prosenttia oli valmiita näkemään merkittävästi vaivaa uusien taitojen oppimiseen.

Tutkimuksessa kysyttiin vastaajien näkemystä siitä, miten työt muuttuvat tulevaisuudessa. Heiltä kysyttiin myös, mikä on heidän halukkuutensa oppia nykyisessä työssään uusia taitoja pärjätäkseen muutoksessa tai kouluttautua kokonaan uuteen ammattiin. Vastaajat kertoivat myös siitä, miten he mieluiten oppivat, ja mitkä taidot ovat heidän mielestään tärkeitä tulevaisuudessa.

Megatrendit vaikuttavat töihin – Suomessa odotetaan muita pienempää muutosta

Jopa 61 prosenttia maailman ihmisistä uskoo, että megatrendit, kuten globalisaatio ja teknologian kehittyminen, vaikuttavat merkittävästi heidän työhönsä. Kaikkein eniten megatrendien tuomaan muutokseen uskovat useiden Afrikan maiden vastaajat, japanilaiset ja joidenkin Välimeren maiden vastaajat. Vähiten muutosta taas odottavat joidenkin Keski-Amerikan maiden vastaajat, britit ja kiinalaiset. 

Suomalaiset odottavat muita vastaajia maltillisempaa muutosta. Suomalaisista vain 39 prosenttia uskoo globalisaation vaikuttavan omaan työhön, kun maailmanlaajuinen keskiarvo on 45 prosenttia.

”Suomalaiset tuntuvat uskovan maailman pyörivän huomenna kuten ennekin. Ero muun maailman näkemyksiin on kuitenkin sen verran suuri, että muutosten vaikutus voi tulla monille yllätyksenä. On tärkeää katsoa ympärilleen”, BCG:n osakas Tapio Schrey sanoo.

Vain 38 prosenttia suomalaisista uskoo teknologian kehityksen tuovan muutoksia omaan työhön. Kansainvälinen keskiarvo on 49 prosenttia, ja kaikkein eniten muutokseen uskovat brasilialaiset, joista jopa 65 prosenttia uskoo vaikutusten näkyvän omassa työssä. Naapurimaan Ruotsin vastaajista 48 prosenttia uskoo globalisaation tuomiin muutoksiin ja 50 prosenttia teknologian kehityksen tuovan muutoksia omaan työhön.

”Osaajapula vaikeuttaa jo nyt rekrytointeja Suomessa monilla aloilla ja teknologia-ala on yksi haastavimmista. Samalla digitalisaatio muuttaa lähes kaikkea työelämää. Pidän suomalaisten alhaista arviota kehittyvän teknologian vaikutuksista omaan työhönsä huolestuttavana”, sanoo Rekrytointi.com-urasivuston kasvujohtaja Pekka Miettinen.

Suomalaiset tottuneet opettelemaan uutta

”Ketterämmät toimintamallit ovat myös yksi hyvä tapa saada lisää muutoskykyä. Samassa yhteydessä yleensä myös panostetaan entistä enemmän henkilöstön jatkuvaan oppimiseen”, Tapio Schrey sanoo.

Kaikista vastaajista 65 prosenttia kertoo käyttävänsä vuodessa ainakin muutaman viikon uuden oppimiseen. Suomalaiset ovat tässä globaalin keskiarvon yläpuolella, koska 71 prosenttia vastaa samoin. Esimerkiksi Saksassa vain 38 prosenttia vastaajista käyttää muutaman viikon vuodessa uuden oppimiseen, kun Kiinassa sama luku on peräti 80 prosenttia. 

”Jatkuvan oppimisen kannalta Suomen luku on ilahduttava. Tutkimuksessa erot kehittyvien talouksien ja länsimaiden välillä ovat suuret, mutta Suomi on positiivinen poikkeus. Päätös tehdä koulutusinvestoinneista yrityksille verovähennettäviä on varmasti auttanut suomalaisia tässä asiassa. Ehkä tässä olisi hyvä käytännön esimerkki muullekin maailmalle”, Schrey sanoo.

Kyselytutkimukseen vastasi 366 000 vastaajaa 197:ssa eri maassa. Suomalaisia vastaajia tutkimuksessa oli 988. Suomessa vastaukset keräsi Rekrytointi.com-urasivusto, joka on The Network -digirekrytointiverkoston suomalainen jäsen.

Leave a Reply